Anniii’s Weblog

Teimme myös kurssilla aiemmin mainitsemani markkinointisuunnitelman. Mielestäni se oli opettava kokemus. Koimme hankaluudeksi asiakkaamme huonon itsetunnon. He esittelivät ryhmällemme kankaita ja vaatteita ja me vain ihastelimme heidän töitään. Silti he eivät osoittaneet sellaista itsevarmuutta jota odotimme.

Pelkäsimme markkinointisuunnitelmaa tehdessämme, että naiset suuttuvat meille kun mainitsimme asiasta.  Ei ole ainakaan kuulunut valitusta, hyvä niin!

Käsittelimme kurssilla myös sissimarkkinointia. Viime kesänä järjestetty Sonipshere festivaali käytti tällaista markkinoidessaan festivaalin rinnalla kulkevaa festivaaliristeilyä. Pienellä budjetilla toteutettu markkinointi varmasti tavoitti yleisöä tai ainakin ihmettelijöitä. Ryhmä miehiä ajoi autolla jonnekin päin Helsinkiä (en muista puiston nimeä). Ottivat auton katolta kanootin ja meloivat sillä kuivalla maalla. Aivan kokonaan en muista miten markkinointitilanne meni, mutta mainos Helsingin Sanomien etusivulla olisi varmasti maksanut enemmän, ja melkein samanhintainen olisi ollut sisäsivullakin.Tällaista sissimarkkinointia on luultavasti tulossa enemmänkin. Ihmisiä on helpompi tavoittaa kaupungilla ja siellä missä heitä eniten liikkuu. Kaikille ei välttämättä edes tule sanomalehteä, varsinkaan nuorelle yleisölle.

Markkinointi on asia, jota ei koskaan opi liikaa! Sitä kulttuurituottajana haluisin oppia lisää ja lisää! Lisäksi tarvitsee olla ajanhermolla!

Ennen Humakiin tuloa minulle sana sponsorointi käsitti vain sen, että jokin yritys antaa satasen esim. urheilujoukkueelle ja yritys saa mainoksen heidän pelipaitaansa! Hah, sponsorointihan käsittää myös yhteistyön! Molemmat saavat haluamansa hyödyn!

Oikeastaan harjoittelussa vasta opin kunnolla sponsorointia. Siellä kutsuttiin sitä myös sanalla vaihtokauppa. Ihan mitä vain yritystä ei kannata pyytää sponsorikseen. Ennen pitää miettiä, että sopiiko kyseinen yritys oman yrityksen imagoon. On myös hyvä laatia suunnitelma, joka hyödyttäisi molempia osapuolia! “Anna satanen, saat mainoksen”, ei taitaisi oikein toimia.

Jos yritykset eivät tekisin yhteistyötä, ei sponsorointia olisi. Monilla kulttuurialan yrityksillä onkin “rahakkaita” sponsorisopimuksia esim. panimoalan yritysten kanssa. Juomateollisuudella liikkuu iso raha, joille muutamat Turun Sanomien mainokset ovat “pikkurahaa”. Pieni teatteri ei esim. pysty mainostamaan etusivulla, koska mainostila ei mahdu markkinointibudjettiin. Pienellä kaljamerkillä mainoksen alareunassa pystyykin sitten jo mainostamaan.

Kaupungissa on helpompi valita sponsorit. On enemmän valinnanvaraa. Maalla ei niinkään, kylässä voi olla vain yksi alan yritys. Siellä voi olla jokin vahva monia työllistävä yritys, joka koskettaa monia asukkaita ja tietenkin se haluaa olla hyvin esillä ja luoda hyvää imagoa tukemalla kylän kulttuuritapahtumia.

Monet sponsorit eivät halua saman alan sponsoreita mukaansa. Sitä virhettä sponsoroinnin hakutilanteessa ei kannata tehdä, että kyselee sieltä sun täältä. Monella isolla ketjulla esim. S-ryhmällä on ravintoloita, kauppoja, liikenneasemia, joista kannattaa sopia yhteinen sopimus. Kun taas pyytäisi kilpailevalta ryhmältä eri asiaa, jota voisi löytyä jo sponsorointiin lupautuvalta yritykseltäkin. Kannattaa selvittää mitä palveluita sponsorillasi on annettavana.

Olen seurannut yli kaksi vuotta erilaisia blogeja, lähinnä muotiblogeja. Alussa niissä ei ollut mitään mainoksia, mutta pikkuhiljaa niihinkin on alkanut tulla erilaisia liikkuvia kuvia. Monet ovatkin ottaneet bloginsa sivupalkkiin ihmeellisiä mainoksia sen kummempaa miettimättä. Sopiiko mainos blogin imagoon? Muutamalla onkin ehdoton EI mainoksille. He eivät halua saada sellaisista mainoksista muutamia euroja yrityksiltä, joilta eivät ostaisi todellisuudessa yhtään mitään!

Nykyään  yritykset myös lahjoittavat bloggaajille tuotteita testattaviksi. He saavat tuotteen ilmaiseksi sillä ehdolla, että testaavat tuotetta ja kertovat lukijoilleen kuvien kera millainen tuote oli. Testattavat tuotteet pyörivät autosta shampoopulloihin. Tämähän on hyvä sponsorikeino! Yleensähän blogia pitävät nuoret naiset, mahdollisesti opiskelijat. He ottavat mielellään vastaan ilmaisia tuotteita.

Markkinoinnin kurssilla kun olimme niin keskeisenä asiana oli tietysti markkinointi ja teimme markkinointisuunnitelmankin.

Markkinoinnin  kilpailukeinoilla yritys pyrkii vaikuttamaan asiakkaaseen ja pääsemään tavoitteeseensa.

Kati Halminen esitteli meille 4P-mallin, jonka on jo 60-luvulla luonut Jerome McCarthy.

Product (tuote): Mikä on markkinoitava tuote?

Price (hinta): Miten tuotteemme hinnoitellaan?

Place (saatavuus): Miten tuote saadaan asiakkaiden saataville?

Promotion (markkinointiviestintä): Miten kohdeyleisölle viestitään tietoa tai mielikuvia tuotteesta tai palvelusta?

4P-mallia kannattaa miettiä kun tekee markkinointisuunnitelmaa. Siitä on apua ja kaikki kohdat tulee mietittyä.

Kriisi- tuo kamala sana!

Kriisillä tarkoitetaan jotain ennalta arvaamatonta tiukkaa tilannetta. Kriisiviestinässä on oltava mahdollisimman tarkka. Tietoa ei kannata kaarrella tai ainakaan valehdella. Totuus tulee julki jokatapauksessa ja selittely ja muunteleminen ei auta siinä vaiheessa. Kannattaa ottaa luotettavimpaan mediaan yhteys ja kertoa tilanteesta.

Jos kyse on isommasta yrityksestä  tai tapahtumasta on mietittävä kannattaako pitää yksi iso tiedotustilaisuus, jossa kerrotaan asiasta. Näin saadaan mahdollisimman moni media paikalle ja hekin saavat vastauksen nopeasti ja puhelimet ja sähköpostit eivät tukkeudu. Suuronnettomuuden tapahduttua pidetään tiedotustilaisuuksia, johon saadaan mahdollisimman moni media, jolloin se levittyy kaikkien kuultavaksi tai nähtäväksi. Sanat on mietittävä tarkkaan, koska ihmiset ovat herkässä tilassa ja saatat helposti kuulostaa välinpitämättömältä.  Pitää muistaa myös, että liian varhaisessa vaiheessa ei saa kertoa uhrien henkilöllisyyttä, jos ollenkaan. On myös mietittävä tarviiko kriisiviestinnän koskea koko maata vai onko se vain paikallinen tai laajeneeko se kansainväliseksi.

Maine on sana, jota kuulee joka päivä. “Sillä on sellainen maine”, lausetta voidaan puhua ihmisestä tai yrityksestä. Hyvä maine on arvokasta ja tavoiteltavaa. Maineen luomiseen vaikutat sinä itse tai yrityksen luojat. Jo alkuvaiheessa esim. liiketoimintasuunnitelmaa luodessa laaditaan yrityksen arvot ja suunta. Siitä muokkautuu myös maine.  Miten pitää yllä hyvää mainetta? Se on maineenhallintaa.

Maineenhallinnassa on oltava tarkka. Hyvä maine voi minuutissa mennä alaspäin. Korjaileminen ei välttämättä onnistu yhtä nopeasti, jos ollenkaan. Syksyllä 2009 tunteita kuohuttanut Audi-mies (Esko Kiesi) sai yhdellä puheellaan itsensä irtisanotuksi. Tietenkin Audi sai nimensä lehtiin, mutta ei välttämättä hyvällä tavalla ja siitä keskusteltiin monissa kahvipöydissä. Media myös osaa ruotia aihetta omalla (haluamallaan) tavallaan.

Hyvä maine pitää yrityksen pystyssä ja tapahtumat jatkumossa. Asiakkaisiin pitää saada hyvä ensivaikutelma ja asiakas jakaa yleensä mieluummin huonot kokemukset kuin hyvät ystävilleen. Asiakkaan saadessa huonoa palvelua esim. alaiseltasi on sinun itsesi pahoiteltava asiakkaalle tapahtunutta ja selittää tilanne ja mahdollisesti korvata tapatunut jotenkin. Joissakin ruokakaupoissa on esimerkiksi hinta-ja laatutakuu. Ostaessasi väärän hintaisen tuotteen hyvitetään sinulle koko tuote ilmaiseksi. Tai jos tuote on ylittänyt päivämäärän, saat uuden tuotteen veloituksetta. Mielestäni se on hyvää palvelua kaupassa ja näin tiedät, että he valvovat tarkasti päiväyksiä.

Yritys omalla toiminnoillaan muokkaavat maineen ja samalla luot henkilönä itsellesi mainetta. Vieraassa yrityksessä sinun on kunnioitettava yrityksen arvoja, koska he ovat sen luoneet. Muutokset saattavat johtaa huonoon maineeseen.  Yritys on luonut itselleen imagon, ja sinun on työntekijänä oltava sitä.

Tiedotustilaisuuksia järjestetään kun halutaan paikalle eri medioita. Heille on lähetetty jo ennen tiedotustilaisuutta tiedote johon he ovat saaneet tutustua. Erityisesti jos halutaan elävää kuvaa tai ääntä on järkevää pitää tiedotustilaisuus. Kannattaa myös miettiä onko tilaisuus tarpeeksi iso, jotta sille kannattaa pitää tiedotustilaisuus vai riittääkö pelkkä tiedotteen lähettäminen.  Ajankohta kannattaa miettiä tarkkaan. Osuuko päivä lähelle pyhiä tai onko joku muu iso tapahtuma (avajaiset yms.) samana päivänä.

Itse olen ollut yhdessä tiedotustilaisuudessa. Kyseinen tiedotustilaisuus osui juuri ison huonekalukaupan avajaispäiväksi. En tiedä vaikutti kyseinen tavaratalo kesäteatterin tiedotustilaisuuteen. Paikalla oli kuitenkin toivottuja medioita radio, televisio ja sanomalehti. Erittäin odotettu oli television paikallaolo. Tilaisuuteen tulleille näytettiin pätkä musikaalista, teatterinjohtajaa haastateltiin ja lopuksi oli tarjoilua. Tarjoilu oli musikaaliin sopiva. Tiedotteita oli median saatavilla, jos he tarvitsivat niitä. Kuulemma Turun mittakaavassa tiedotustilaisuus oli onnistunut. Itse en tiedä, koska se oli ensimmäinen tiedotustilaisuus, jossa olen ollut. Olisin ehkä päivää katsonut paremmin. Onneksi oli hieno ilma, koska tiedotustilaisuus oli ulkona.

Käsittelen Parkkolan kirjasta asiaa Kriisiviestintä (s.98->)
Kriisejä tulee välttää, mutta aina niille ei voi tehdä mitään.
Tapahtumissa saattaa tapahtua onnettomuuksia tai sairaskohtauksia, joko esiintyjille tai asiakkaille.
Työharjoittelussani tapahtui sairaskohtaus. Teatteriesitys oli kerinnyt alkamaan ja näyttelijät olivat täydessä vauhdissa ja katsomossa yhtäkkiä alkoi tapahtua. Onneksi jokaisella järjestäjällä oli radiopuhelin jolla he pikaisesti saivat yhteyden toisiinsa ja näytelmä saatiin keskeytettyä. Potilas saatiin kannettua alas ja tietenkin ihmiset kohisivat ja olivat hermostuksissaan, mutta ymmärsivät tilanteen ja esitys viivästyi noin 10-15minuuttia. Minusta tämä oli erittäin hyvää kriisinhallintaa. Asiakkaille kuuluu myös kertoa, että esitys viivästyy, jotta he eivät hermostu ja ihmettele mistä on kysymys.
Kriisissa on oltava rauhallinen ja asiat kannattaa selittää huolellisesti, jos tuntee hermostuneisuutta kannattaa vetää muutaman kerran henkeä ja aloittaa alusta.
Paimion Kesäteatterissa oltiin kriisissä muutama viikko sitten kun Pia Koriseva pyörtyi kesken näytöksen. Tällainen kriisinhallinta tarvitsee tuottajalta paljon, koska on kyse näyttelijästä esityksen on saatava jatkumaan ilman ongelmia. Tuottajan on myös heti tapahtuman jälkeen mietittävä varasuunnitelma, jos näyttelijä joutuu pitkälle sairaslomalle eikä hän pääse lavalle. Paimion tapauksessa sijainen onneksi löytyi läheltä, kuoroporukassa oli sopiva Korisevan tilalle.
Kriisiviestintä on hankalaa ja hermostuttavaa. Ihmiset ovat sekaisin ja hätääntyneitä. Isoissa tapahtumissa, joissa saattaa käydä mitä vain esim. tulevaisuutta on terrori-iskut. Miten viestität yli 10 000 ihmiselle pommiuhkasta ilman, että ihmiset säntäilevät ympäriinsä eivätkä tiedä edes koko asiasta mitään, he ovat vain kuulleet toisiltaan. Tällaisiin tilanteisiin on hyvä varustautua riittävillä hätäpoistumisteillä ja hyvillä kulkuväylillä.
Tietenkin jokainen haluaa, että tapahtumassa ei satu eikä tapahdu mitään vakavaa, mutta sattumat on otettava vastaan rauhallisesti.

Meille annettiin tehtäväksi tarkastella Hansakorttelissa sijaitsevan mainosnäyttelyn palkittuja mainoksia AIDA-kaavan kautta ja pääsinpä jopa radioonkin haastateltavaksi ! Harmikseni en kuullut radiosta omaa sössötystän, koska en ollut kotona kun se tuli ulos.
Näyttely oli aika pieni ja eritoten harmitti kun mainokset olivat vain paperilla, koska osa mainoksista oli Televisiossa tulleita niin minusta olisi pitänyt olla jokin oikea Televisio, josta mainos olisi pyörinyt repeatilla.

Kaavan vaiheet:
Havaitseminen eli asiakas huomaa, että tuote on olemassa;
Kiinnostuminen asiakkaan puolelta (koska tuote vaikuttaa täyttävän hänen tarpeensa);
Haluaminen eli asiakas haluaa ostaa tuotteen;
Toimiminen eli asiakas ostaa tuotteen.

Erityisesti minulla jäi mieleen Veikon Koneen mainos digiaikaan muuttumisesta. Mainos oli vain lumisadetta koko alalta ja alhaalla luki Veikon Kone. Pidän tällaisista yksinkertaisista mainoksista, joissa on vähän ajateltavaa. Asikas saa jäädä pohtimaan, että mitä tässä nyt mainostetaankaan. Tietenkään kaikkiin tällainen ajattelutapa ei toimi.

Valitettavasti tänä päivänä oli pakertamassa ylioppilaskirjoituksissa enkä päässyt paikalle. Itseänikin harmittaa, koska medioissa vierailu on aina kiinnostavaa.

Tyäharjoitteluni aikana pääsin vierailemaan Auran Aalloissa ja sekin oli mukava kokemus. Pääsin kuuntelemaan nauhoituksia ja kuuntelin kuinka lähetystä tehdään.